Terveisiä Punavuoresta! Tänne sitä nyt kotiudutaan kovaa vauhtia. Shokkihoitoa entiselle ensimmäisen kerroksen asujalle tuottaa mukavasti muun muassa se, että en ole saanut vieläkään kiinnitettyä jo pari viikkoa nurkkaan nojanneita kaihtimia paikalleen. Jotenkin ihan mahtavaa, että minä, joka joutui (huom. pakko lähtee ihmisestä itsestään, moni muu olisi varmasti ollut asian kanssa ihan löysin rantein) ennen pakonomaisesti sulkemaan kaihtimet ikkunoissa samantien, kun ulkona alkoi aavistuksenkin hämärtää, jottei vaan kadunkulkijat pääsisi kurkkikmaan sisälle asuntoon, olen elellyt täysin sujuvasti kaupounkioloissa kohta 2 viikkoa ilman verhoja. Asunnossani on kaksi isoa ikkunaa kadun suuntaan ja vastapäätä kaksi korkeampaa asuintaloa, minkä vuoksi käytännössä ainoa paikka, missä naapuritalon parvekkeilta mahdollisesti tiirailevalta uteliaalta pääsisi pakoon, on vessa. Katsokaa rauhassa oi naapurit! Tätä kotia kelpaa katsoa, sen verran rakkaudella se on tehty. Kovin on vielä sisustuskesken. Monen remppaajan Iisakin kirkko, lattialistat, ovat minulla valmiit, mutta kaikki hyllyt, naulakot, koukut ym elintärkeä ripustettava puuttuu. Noin kolmisenkymmentä laatikkoa on vähentynyt kahdeksaan eli ihan en voi sanoa vielä purkuhommankaan olevan valmis. Ahdistusta tuottavat muun muassa keittiötavarat. Miten saan ne mahtumaan pikkukeittiöön? Mihin ihminen tarvitsee 27 erikokoista pakasterasiaa?
Ensimmäiseksi valmistui makuunurkkaus. Jopa palanen
Vallilaa on jo paikallaan. Ainoa seinälle toistaiseksi saamani asia
muuten.
Peilikuva paljastaa asunnon mustan kohdan! Inhoan tuota ulko-ovea!
Tarkoitus olisi laittaa sisäovi sekä äänieristämään asuntoa lisää, mutta
samalla pääsisin tuosta kellertävästä puunsävystä eroon, kun sisäovi peittäisi sen.
Eteisen vaatesäilytys oli alunperin tarkoitus kätkeä peiliovien taakse, mutta ehkä jätänkin sen näin. Parasta siinä on se, että kaikki vaatteeni mahtuvat kerralla näkyviin roikkumaan. Huonointa on se, että kaikki vaatteeni roikkuvat siinän näkyvillä.
Isoa ikkunaa vailla verhoja.
Musta kaunottareni (jääkaappini) ei magneettia tunnusta, joten
flektistä tuli ainoa paikka tärkeille papereille.
Keittiöstä tykkään asunnossa ehdottomasti eniten ja hyvä niin, sillä yhden tilan huoneistossa se on melkoisen vallitseva.
Tekstit
2 comments:
Katso uusin Koti ja keittiö -lehti. Siinä on juttua tukholmalaiskodista, jossa ruma ovi on peitetty valkoisella verholla. Näyttää kauniilta ja on helppoa!
Kiitos vinkistä. Pitää hankkia lehti käsiin ja kurkata. Itselleni on jo vähän myöhäistä vaihtaa suunnitelmaa; karmit, ovi ja kahva on kaikki jo hankittuna, muttei viellä rakennettuna.
Lähetä kommentti